Tervehdys ihmiset
Täällä ei ole tapahtunut mitään pitkään aikaan, aika tehdä asialle jotain. Elämä on ollut viime aikoina kiireistä sukkulointia työelämän ja gradun pakerruksen välillä. Käväsin tutustumassa eristysalaan, oli nastaa kuule. Väkevää hommaa kaikki tyynni, selvisin vähillä vammoilla, vasurin etusormi tosin meinasi jäädä muistoksi tehtaalle. Ei onneksi jäänyt. Olis loppunut soittohommat siihen. Tosin vetihän Iommikin aika stydisti Sabbathin aikaan (ja edelleen) vaikka kaksi sormea sanoikin sopimuksensa väliaikaisesti irti miehen painaessa duunia jossain lihanpakkaamossa tai muussa teurastamossa. Muusikot näyttävät löytävän mielenkiintoisia työtehtäviä... Gradun työstö on hidasta puurtamista, mutta tieto siitä, että valmistumisen jälkeen on aikaa jälleen bänditoiminnalle luo motivaatiota työskentelyyn.
Treenattiin elokuussa ennen työkomennustani pitkä viikonloppu Jyväskylän rallien aikaan. Soli eri kivvaa sompailla rallien varikkoalueen läpi bluesöljy-pakkausten kera kohti Lutakon treeni-gulagia järjestysmiesten kysellessä vähän väliä hyvin epäluuloisena kulkulupia hippiretkueelta, jumalavita mitä touhua. Mutta pittäähän sitä ajella rallia, mihin sitä öljyä muuten sais tärvättyä. Joku rallikansan kekkonen kehotti meitä ystävällisesti hakeutumaan parturiin, suomalaisten taipumus välittää kanssaihmisten jouhista lämmittää sydäntä toella.
Saatiin treeneissä työstettyä aika massiivinen uusi biisi melko valmiiksi, uusia sävellyksiä alkaa olla pian levyllinen kasassa. Käytiin myös kolmen päivän tumujen jälkeen pyörähtämässä "piilokeikalla" paikallisen pubin jameissa, mikä oli melko surrealistista edellisen porukan kiskottua tunteella Pave Maijasen ikihittiä Lähtisitkö. Siinä biisissähän on kertsissä melko imelä falsettiulina siinä "sulle sukeltaisin helmen valkeaa-aa-a-aa-aaan" kohdassa. Me ei ikinä ylletä moisiin sfääreihin. Lämpesi yleisö meillekin todella kiitettävästi vaikkei Paven ikihittiä voikaan kukistaa.
Suunnitelmissa on siirtää bänditoiminta pääkaupunkiseudulle ja ukot samaan kylään, onnistuu tuo treenaus ja ns. vakava bänditoiminta paremmin. Toivotaan että suunnitelmat tulevat toteutumaan, asiathan ovat tällä hetkellä melko repaleisella tolalla. Asioilla on kuitenkin taipumus järjestyä tavalla tai toisella.
-J.L.
Täällä ei ole tapahtunut mitään pitkään aikaan, aika tehdä asialle jotain. Elämä on ollut viime aikoina kiireistä sukkulointia työelämän ja gradun pakerruksen välillä. Käväsin tutustumassa eristysalaan, oli nastaa kuule. Väkevää hommaa kaikki tyynni, selvisin vähillä vammoilla, vasurin etusormi tosin meinasi jäädä muistoksi tehtaalle. Ei onneksi jäänyt. Olis loppunut soittohommat siihen. Tosin vetihän Iommikin aika stydisti Sabbathin aikaan (ja edelleen) vaikka kaksi sormea sanoikin sopimuksensa väliaikaisesti irti miehen painaessa duunia jossain lihanpakkaamossa tai muussa teurastamossa. Muusikot näyttävät löytävän mielenkiintoisia työtehtäviä... Gradun työstö on hidasta puurtamista, mutta tieto siitä, että valmistumisen jälkeen on aikaa jälleen bänditoiminnalle luo motivaatiota työskentelyyn.
Treenattiin elokuussa ennen työkomennustani pitkä viikonloppu Jyväskylän rallien aikaan. Soli eri kivvaa sompailla rallien varikkoalueen läpi bluesöljy-pakkausten kera kohti Lutakon treeni-gulagia järjestysmiesten kysellessä vähän väliä hyvin epäluuloisena kulkulupia hippiretkueelta, jumalavita mitä touhua. Mutta pittäähän sitä ajella rallia, mihin sitä öljyä muuten sais tärvättyä. Joku rallikansan kekkonen kehotti meitä ystävällisesti hakeutumaan parturiin, suomalaisten taipumus välittää kanssaihmisten jouhista lämmittää sydäntä toella.
Saatiin treeneissä työstettyä aika massiivinen uusi biisi melko valmiiksi, uusia sävellyksiä alkaa olla pian levyllinen kasassa. Käytiin myös kolmen päivän tumujen jälkeen pyörähtämässä "piilokeikalla" paikallisen pubin jameissa, mikä oli melko surrealistista edellisen porukan kiskottua tunteella Pave Maijasen ikihittiä Lähtisitkö. Siinä biisissähän on kertsissä melko imelä falsettiulina siinä "sulle sukeltaisin helmen valkeaa-aa-a-aa-aaan" kohdassa. Me ei ikinä ylletä moisiin sfääreihin. Lämpesi yleisö meillekin todella kiitettävästi vaikkei Paven ikihittiä voikaan kukistaa.
Suunnitelmissa on siirtää bänditoiminta pääkaupunkiseudulle ja ukot samaan kylään, onnistuu tuo treenaus ja ns. vakava bänditoiminta paremmin. Toivotaan että suunnitelmat tulevat toteutumaan, asiathan ovat tällä hetkellä melko repaleisella tolalla. Asioilla on kuitenkin taipumus järjestyä tavalla tai toisella.
-J.L.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti